keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Raparperiruukut


Ihana, ihana raparperiaika on pian käsillä. Se on se kesän ensimmäinen herkku. Taas minä kaipailen sitä omaa rapaperipuskaa, josta saisin käydä taittamassa varsia leipomisiin. En sitä vieläkään omista, joten täytyy toivoa että jostain taas saisin raparperia.

Sattui niin kivasti että löysin pakastimeni pohjalta pussillisen viime vuoden raparperia. Keitin niistä hillokkeen, jonka laitoin täytteeksi näihin ruukkuihin. Ihanan raikkaita leivoksia, jätskin tai kerman kera nautittavaksi.


Taikina
150g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
4½ dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
 1/4 dl kylmää vettä

Täyte
400g raparperipaloja
150g hillosokeria
1½ rkl perunajauhoa
2 rkl vettä


Keitä ensin täyte. Laita kattilaan raparperipalat ja hillosokeri. Jos käytät tuoreita raparperejä, lisää kattilaan 1/4 dl vettä. Jos käytät pakastettuja, vettä ei tarvitse lisätä. Keitä raparperia niin pitkään että ovat pehmenneet. Sekoita keskenään perunajauho ja vesi. Kaada seos ohuena nauhana täytteen sekaan. Anna täytteen kerran pulpahtaa, siirrä sen jälkeen kattila pois levyltä. Anna täytteen jäähtyä pohjien teon ajan.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää taikinaan yhdessä veden kanssa. Laita taikina jääkaappiin noin puoleksi tunniksi.

Valmista ruukut foliovuokiin tai muffinssipellin koloihin. Kauli taikinasta levy, ota pyöreällä muotilla paloja. Taputtele taikinapalat vuokiin. Jaa täyte taikinan päälle. Kauli vielä lopusta taikinasta ruukuille kannet. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.




Herkullista kun täyte oli vielä vähän lämmintä.


Mitä leivot mieluiten raparperista? Onko sinun pihallasi iso puska raparperia alkukesän herkkuihin?









maanantai 6. toukokuuta 2019

Vadelma-jogurttikakku äidille



Äitienpäivää vietämme tulevana sunnuntaina. Tässä yksi kakkuidea äidille. Kakku onnistuu myös gluteenittomana. Laita jauhoiksi esim. gluteenittomia kaurajauhoja tai jotain muita vaaleita gluteenittomia jauhoseoksia.

Pohja
60g voita
½ dl sokeria
1 kananmuna
1½ dl vehnäjauhoja / gluteenitonta kaurajauhoa
½ tl leivinjauhetta
1/4 tl soodaa
1 tl vaniljasokeria
½ dl maustamatonta jogurttia
½ sitruunan mehu

Täyte
2 dl kermaa
1 dl maustamatonta jogurttia
2 dl vadelmasosetta
4 liivatetta
3 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunamehua

Kostutus
esim. appelsiinimehua tai muuta vaaleaa mehua

Koristeluun
valkoista candy meltsiä / valkoista leivontasuklaata
tuoreita vadelmia
orvokkeja
mintunlehtiä

Pohja: Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jogurtin ja sitruunamehun kanssa. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Paista pohja vuoassa (halk.18 cm), 200 asteessa n. 15 minuuttia.


Täyte: Vaahdota kerma. Sulata kylmässä vedessä pehmenneet liivatelehdet vesitilkkaan tai kiehauta ½ dl vadelmapyrettä ja sulata liivatelehdet siihen. Kaada seos lopun vadelmapyreen sekaan. Kaada pyre jogurtin sekaan. Lisää lopuksi kermavaahto. Mausta. 

Kaada täyte jäähtyneen ja kostutetun pohjan päälle. Laita kakku hyytymään kylmään vähintään neljäksi tunniksi.

Kakun päällä olevat valkoiset ovat candy meltsistä tehtyjä koristeita. Sulata candy melts ja kaada se pieneen muovipussiin, jonka kulmaan leikkaa pieni reikä. Laita kulhoon jääkylmää vettä. Pursota jääveteen sulaa "suklaata". Nosta koristeet käsin pois vedestä talouspaperin päälle. Anna veden imeytyä paperiin, nosta koristeet sen jälkeen kakun päälle. Koristele kakku kukilla ja vadelmilla.






maanantai 29. huhtikuuta 2019

Maitosuklaa-suolakinuskidonitsit uunissa



On se aika vuodesta kun mietitään tehtäisiinkö munkkeja ja donitseja öljyssä paistaen vai donitseja uunissa paistaen. Ei siitä mihinkään pääse, kyllä ne öljyssä paistetut maistuvat herkullisimmille. 
Jos ei ole ajatuksissa leipoa monta munkkia tai donitsia niin silloin en viitsi alkaa paistoöljyn kanssa käryyttämään. Nämä uunissa paistetut ja kunnolla kuorrutetut donitsit maistuivat kyllä myöskin. Näistä ei jää suuhun rasvaista makua, sen verran kevyempi versio verrattuna öljyssä paistettuun.

Näiden uunissa paistettavien donitsien alkuperäinen ohje on Ranteita myöjen taikinasa-blogista. Hieman muutin ohjetta, jonka annan nyt teillekin.

Tein lähes samalla ohjeella myös gluteenittomia donitseja. Ulkonäöstä ei kyllä ollenkaan huomannut kummat ovat gluteenittomia, sen verran hyvin onnistuivat.

Donitsit 12 kpl

4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
5 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
½ limen mehu
1 dl öljyä
2 dl kermaviiliä
2 kananmunaa

Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa.
Voitele donitsvuoka vuokaspraylla tai kevyesti öljyllä.
Laita taikina pursotinpussiin ja pursota donitsipellin koloihin.
Paista 200 asteessa 10-12 minuuttia.
Kumoa paistuneet donitsit jäähtymään.

120g maitosuklaata kuorrutukseen

Suolakinuski
1½ dl sokeria
60g voita
1 dl kermaa
pyöräytys merisuolaa myllystä

Keitä suolakinuski. Laita paksupohjaiseen kattilaan sokeri ja voi. Sekoita seosta puuhaarukalla keskilämmöllä kunnes seos saa kauniin kinuskimaisen värin. Ota kattila levyltä ja lisää kerma. Sekoita kinuskia vain sen verran että siitä tulee tasaista. Jos kinuskissa on paakkuja, lämmitä kinuski uudelleen. Lisää lopuksi suola. Anna jäähtyä huoneenlämmössä.
Kinuskin voi lämmittää uudelleen esim. mikrossa.


Kasta donitsit sulaan maitosuklaaseen. Laita kylmään kovettumaan. Valuta suklaakuorrutuksen päälle vielä suolakinuskia. Koristele.


Minä kokosin donitsit päällekäin ja valutin vielä kaiken päälle suolakinuskia, jotta sitä oli oikein paljon.


Gluteenittomat donitsit

2 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
1 dl riisijauhoa
1 dl sokeria
5 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
3/4 dl öljyä
2 kananmunaa
2 dl maustamatonta jogurttia / 1 prk kermaviiliä

Sekoita kaikki aineet keskenään kulhossa.
Voitele donitsvuoka vuokaspraylla tai kevyesti öljyllä.
Laita taikina pursotinpussiin ja pursota donitsipellin koloihin.
Paista 200 asteessa 10-12 minuuttia.
Kumoa paistuneet donitsit jäähtymään.

Kasta donitsit sulaan maitosuklaaseen. Laita kylmään kovettumaan. Valuta suklaakuorrutuksen päälle vielä suolakinuskia. Koristele.







torstai 11. huhtikuuta 2019

Mango-passion-rahkapiirakka (gluteeniton)


Tekisi tämän piirakan gluteenittomana tai vehnäjauhoilla, lupaan että kummallakin tavalla onnistut erinomaisesti. Olen kyllä tykästynyt tämän piirakan pohjaan. Olen kokeillut monia rahka-/ kermaviilipiirakkareseptejä, monissa pohjaohje on sellainen että paiston jälkeen piirakan keskiosa on raaka. Vaikka sitä kuinka paistaisi niin siitä ei tahdo tulla hyvä. Tässä piirakassa ei ole sitä ongelmaa, olen paistanut piirakan pellillä sekä pyöreissä foliovuoissa, kummassakin onnistuu.

Näin pääsiäisen aikaan moni varmasti tekee persikka-rahkapiirakkaa. Minä laitoinkin tällä kertaa mangoa ja passionhedelmää. Passion tuo hitusen kirpakkuuttaa makean mangon seuraksi.

Kun teet gluteenittomia piirakoita, käytä monenlaisia jauhoja. Jos teet piirakan pelkällä vaalealla jauhoseoksella, piirakasta tulee "perunajauhoinen". Käytin tässä piirakassa gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta, gluteenitonta kaurajauhoa ja riisijauhoa.

Voit korvata gluteenittomat jauhot vehnäjauholla (5dl) jos piirakan ei tarvitse olla gluteeniton. Maidon voit korvata myös vaalealla mehulla, esim. appelsiinimehulla.

Tällä reseptillä saat tehtyä kaksi pyöreää piirakkaa (halk.20cm)
tai
yhden peltipiirakan jonka koko on n. 25 x 25cm.



Pohja
200g voita
1½ dl sokeria
2 kananmunaa
2 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
2 dl gluteenitonta kaurajauhoa
1 dl riisijauhoa
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa

Täyte
1 prk rahkaa (200g)
2 dl maustamatonta jogurttia
2 kananmunaa
½ sitruunan mehu
1 dl sokeria
3 tl vaniljasokeria

2 passionhedelmää
1 prk mangoviipaleita (425/250g)

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. Lisää vaahtoon kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää maidon kanssa taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Kaada taikina pellille / vuokiin.

Sekoita täytteen aineet keskenään, kaada täyte pohjan päälle. Pieni mangoviipaleet kuutioiksi. Ripottele mangokuutiot ja passionhedelmien siemenet piirakan päälle. Paista 200 asteessa 30-35 min.



sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Tyttövauvan ristäiskakku


Pitkästä aikaa kakku kermakuorrutuksella. Tämä kakku meni pienen tytön ristiäisiin. Gluteenittoman kakkupohjan täytteenä on vadelma-punaherukkamousse.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Raikas persikka-passionkakku, ilman liivatetta


Kevään koittaessa mieli tekee raikasta syötävää. Minulta on toivottu liivatteettomia hyydykekakkujen reseptejä. Suklaalla saa hyvin "hyydytettyä" moussekakut, suklaata en kuitenkaan halunnut käyttää kun halusin raikkaan kakun. Huomasin kaupassa käydessä maustetuissa rahkoissa kausimaun persikka-passion rahka. Siitä lähti idea alkaa miettimään, jo pääsiäistäkin silmällä pitäen, kakku ilman liivatetta.

Sitruuna hyydyttää hapollansa moussea. Vähän miettien lähdin kokeilemaan tätä kakkua, en ollut ollenkaan varma saisinko rahkakakun hyytymään pelkällä sitruunalla. Kokeilu onnistui, kakku hyytyi, kakkua pystyi hyvin leikkaamaan paloiksi.

Pohjaan käytin gluteenittomia keksejä. Voit hyvin vaihtaa keksit johonkin toisiin jos et tarvitse gluteenitonta kakkua.



Pohja
8 kpl gluteenittomia suklaadigestivekeksejä
30g voita

Täyte
2 dl kermaa
1 prk persikka-passion rahkaa (kausimaku)
2 rkl sitruunamehua (½ iso sitruuna / 1 pieni)
3 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Koristeluun
n.1 dl kermaa
2 kumkvattia
mintunlehtiä

Sulata voi. Murskaa keksit ja sekoita voi keksimuruun. Laita pienen irtopohjavuoan (halk.18cm) pohjalle leivinpaperi ja taputtele keksimuru pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin.

Vaahdota kerma suht kovaksi vaahdoksi. Lisää rahka, sokerit ja sitruunamehu. Sekoita varovasti tasaiseksi massaksi. Kaada vuokaan ja laita jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi.

Koristele kakku kermavaahdolla, viipaloiduilla kumkvateilla ja mintunlehdillä



keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Suklaapiirakka gluteeniton ja vegaani


Blogiini on toivottu reseptejä, jotka soveltuvat moneen erityisruokavalioon sekä myös vegaaneille. Tämä suklaapiirakka on maidoton, munaton, gluteeniton sekä myös vegaani. Pohja on mahdottoman helppo tehdä, et tarvitse vatkainta, aineet vain sekoitetaan keskenään.

Yllätyin kuinka mehevä tästä piirakasta tuli. Pohjaan tulee aika paljon kaakaojauhetta, maistuu siis oikeasti suklaapiirakalle.

Olisin halunnut tehdä koristelusta keväisen värikkään mutta vaikka kaapissa on monenlaisia strösseleitä sun muita koristeita niin eipä niistä mikään soveltunut näihin erityisruokavaliorajoitteisiin. Kannattaa olla siis huolellinen ja tarkistaa purkkien tuoteselosteet tarkasti.

Pohja
5 dl vaalea gluteeniton jauhoseos
1 dl kaakaojauhe
1 tl sooda
1/4 tl suola

1,5 dl vesi
1,2 dl kauramaito / soijamaito  tms.
3 rkl kasviöljy
1,2 dl sokeri
1 tl vaniljasokeri

Kuorrutus
125g tomusokeri
½ rkl kaakaojauhetta
1 rkl kahvia
50g margariini (maidoton/vegaani)

Koristeluun
kuivattua vadelmarouhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa nesteet ja sokeri. Yhdistä aineet yhteen kulhoon ja sekoita keskenään esim. puuhaarukalla. Kaada taikina piirakkavuokaan. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Valmista kuorrutus sulattamalla margariini, lisää siihen hyvin sekoittaen kaakaojauhe, tomusokeri ja kahvi. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Koristele vadelmarouheella.


tiistai 19. maaliskuuta 2019

Pinaatti-fetaruukut


Olen kiinnittänyt huomiota jo jonkin aikaa, blogistani on haettu kinkkuruukkujen reseptiä hyvin usein. Olen tehnyt kyseisen reseptin monta vuotta sitten. Nyt on toivottu reseptiä pieniin suolaisiin tarjottaviin, joissa olisi käytetty kasvista. Näihin kasvisruukkuihin otin pohjaohjeen kinkkuruukuista, täyte muuttui kasvisversioksi.

Pinaatti on ollut minulla hyvin pitkään siellä "ei suosikit"-listalla. Nyt olen kuitenkin sitä alkanut ostamaan ja käyttämään. Pinaatti uppoaa hyvin smoothieen, pinaattilätytkin maistuvat. Nyt pinaatti päätyi näihin pieniin piiraisiin. Mikä muu pinaatin kanssa sopisi kuin fetajuusto ja tomaattihan sopii melkein minkä kaveriksi vaan. Hyvistä raaka-aineista syntyi maukkaita piiraita. 

Annoksesta tulee 12 kpl.

Pohja
100g voita
2½ dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2 rkl kylmää vettä

Täyte
70g tuoretta pinaattia
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
10 kirsikkatomaattia
50g fetajuustoa
~40g juustoraastetta

2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
pari pyöräytystä mustapippuria myllystä
vajaa 1 tl yrttisuolaa (Herbamare)

Valmista pohjataikina. 
Sekoita pehmeä voi, vehnäjauhot ja kananmuna sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi. Jaa taikina 12 osaan. Öljyä kevyesti muffinssipellin kolot. Taputtele taikinapala jokaiseen koloon. Laita muffinssipelti jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. 


Pilko sipuli ja valkosipuli. Laita pannulle öljyä, kuullota siinä sipulit ja pinaatit. Anna olla seoksen sen aikaa pannulla jotta pinaatti pehmenee. 
Leikkaa kirsikkatomaatit neljään osaan. Murustele fetajuusto.
Sekoita keskenään ruokakerma, kananmuna ja mausteet.

Ota pelti jääkaapista ja täytä piiraat. Jaa pinaatti-sipuliseos ensimmäisenä vuokiin. Lisää fetamurut ja tomaattilohkot. Laita lopuksi juustoraaste ja kaada munamaito viimeisenä. 
Paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Irrota ruukut hieman jäähtyneenä.


Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, voit tehdä piiraat pieniin annosfoliovuokiin.






torstai 14. maaliskuuta 2019

Keijukaiskakku


5-vuotiaan synttärisankarin toiveena oli saada keijukaiskakku. Kakussa sai olla myös marenkeja ja kukkasia. Kakun täytteenä on tummasuklaa- ja vadelmamousset.


Keiju on sokerimassaa, pinnalla glitterhilettä. Keijun kädessä lehtikultaa.


sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Koh Kood - kauniiden rantojen saari

Thaimaan matkamme jatkui Koh Makilta Koh Koodille. Koh Kood on vähän isompi paikka Koh Makiin verrattuna mutta kuitenkin vielä pieni saari. Meidän Makin hotelli hoiti meille taksin ja lauttamatkan Koodille. Lauttamatka saarten välillä kesti n. 45 minuuttia.


Koh Koodin satama oli kyllä täynnä vilinää ja vilskettä. Taksit odottivat taas rivissä kyytiläisiä. Hyvin sujui matkalaisten jakaminen omiin takseihin. Taksikuskit heittivät tottuneilla otteilla matkatavarat autojen katolle. Vähän meisasi hirvittää että pysyyhän meidän rinkat ja matkalaukut katolla, tiet kun olivat mutkikkaita ja mäkisiä.


Meidän hotelli oli ihan saaren eteläkärjessä. Lauttasatama oli saaren pohjoisosassa, oli kiva mennä koko saari läpi taksin kyydissä. Kävimme pudottamassa pariin hotelliin toisia kyytiläisiä, näimme monenlaista maisemaa. Se oli kyllä silmiinpistävää, luoto oli tosi vihreää ja rehevää.






Minä olen kuvitellut että tällainen maisema löytyy vain matkaoppaista, tämä ei ole vain valokuva, tämä on meidän hotellin ranta. Ihana pitkä laituri turkoosin meren rannalla. Merivesi oli mahdottoman kirkasta ja lämmintä. Jos jostain rannasta voi sanoa että meri on turkoosi ja kirkas niin tämä on yksi sellainen. Rannan hiekka oli hyvin hienoa. Jalan alla se tuntui välillä perunajauhomaiselta, se narskui jalan alla ihan kuin pakkaslumi tai perunajauho. :D



Majoituimme Ao Phrao beach resortissa. En tiedä oliko meidän bungalowin kohdalla sattunut väärinkäsitys vai mitä oli tapahtunut mutta meidän majapaikassa oli kuitenkin kuusi sänkyä. Me olimme kyllä varannet majoituksen kolmelle. Kyllähän meille tietenkin isompi tila kävi, ainut vaan että vaikka sänkyjä oli tuplamäärä, ei niistä kuitenkaan kolmea hyvää sänkyä löytynyt. Jos sänky ei ollut kivikova, se oli niin huono että patjan jouset painoivat kun vaakatasoon meni. Kelpuutimme kuintekin sängyt, muutaman askeleen päässä oli kuitenkin näin ihana ranta. <3


Mitä kertoisin hotellista. Se oli sellainen perushyvä hotelli. Aamiainen syötiin buffetista, menee kategoriaan "keskinkertainen". Jos reissumme ensimmäisen yön hotellissa aamupala täytyi tilata listalta edellisenä iltana niin oli tämä siihen verrattuna oikein hyvä aamupala. ;)
Hotellin lounas/päivällinen ei oikeen vakuuttanut meitä. Pari kertaa kokeilimme hotellin ruokaa.

Emme vuokranneet täälläkään skoottereita vaikka niillä olisi voinut kätevästi kulkea. Kysyimmekin sitten hotellin respasta, voisivatko he suositella meille jotain paikka saarelta, josta saisi hyvää ruokaa ja jossa olisi myös hierontapaikkoja ja kauppojakin. Ottaisimme taksin alle ja lähtisimme katselemaan saaren muitakin paikkoja. Hotellin työntekijä ei alkanut kertomaan meille oikein mitään. Hän vain totesi että tästä heidän hotellista löytyy nämä kaikki palvelut mitä haluaisimme. Jatkoimme kyselyä mutta ei hän kovin paljoa alkanut kertomaan meille mistään, vähän sellaisia ympäripyöreitä vastauksia antoi. Lähdimme kyllä sitten yks päivä käymään Klong Chao beachilla.


Klong Chao beach oli ihana ranta. Täällä rannat eivät olleet täyteen ahdettu turisteista, hyvin oli tilaa kaikille. Tällä rannalla oli hyvin monta hotellia, ihan rannan tuntumassa. 




Rannoilla kannatti katsoa mihin kohtaan rantapyyhkeensä asetti, vaarana oli nimittäin palmuista tippuvat kookokset. Tämä oli ihan yleinen varoitus tällä saarella. Näimmekin kun hotellin pihan puusta tipahteli isot kookospallot. 






Koh Koodilla oli myös pimeää auringonlaskun jälkeen. Siis siellä oli säkkipimeää. :D Taskulamput oli kovassa käytössä täälläkin. Lähdimme yhtenä iltana katselemaan hotellin ympäristöä, jos löytäisimme ruokapaikan tai vaikka minimarketin. Teiden kunto oli mitä oli; soratietä, hiekkatietä, märkää kuratietä. Pimeällä ei aina nähnyt mihin astuu. Huomasimme yhdessä puunrungossa pienen kyltin "shop". Lähdimme sitä kohti kävelemään. Onnistuimme löytämään pienen putiikin, jossa oli ihana vanhempi nainen myyjänä. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, silti juttelimme keskenämme ja saimme ostettua hyttysmyrkkyä ja voidetta itikoiden puremiin. Iltaisin oli tarpeen suihkutella hyttysmyrkkyä iholle, pienet itikat tekivät hyvin paukamia ihoon.





Miten kokoaisin yhteen Koh Koodin? Hiekkarannat ja kirkas merivesi, ne saavat isoimmat plusmerkit. Paikallinen ruoka ei oikein vakuuttanut meitä tällä saarella. Hotellimme viereinen hotelli I-Lay saa hyvät pisteet ruoan suhteen. Jos matkustaisin vielä Koh Koodille, katsoisin vielä tarkemmin mistä hotellin varaan. Koska skootteri ei ollut meille vaihtoehto kulkemiseen, silloin hotellin sijainnilla on erityinen merkitys. Hotellimme kun oli saaren eteläkärjessä, joka paikkaan oli sitten pitkä matka tai sellainen matka ettei sitä kävellen mene.

Jos emme saaneet Koh Makilla pannukakkuja, emme saaneet Koh Koodillakaan. Kokeilimme tilata yhdessä ravintolassa rotipannukakun mutta se ei ollut yhtään sitä mitä odotimme. Saarella emme nähneet myös yhtäkään turistikauppaa. 



Hyvästelimme Koh Koodin ja jatkoimme matkaa Koh Changille.


lauantai 23. helmikuuta 2019

Koh Mak - Thaimaan hiljainen saari


Helmikuu alkoi mukavissa merkeissä; kahden viikon loma alkoi. Tämän loman sain viettää Thaimaan lämmössä kahden ystäväni kanssa. Tämä oli kolmas matkani Thaimaahan. Tällä kertaa reissukohteiksi valikoitui kolme saarta: Koh Mak, Koh Kood ja Koh Chang. Nämä kolme kohdetta olivat kyllä ihan erilaiset aiempiin reissukohteisiin verrattuna. Aikasemmin olemme käyneet Khao Lakissa, Karonilla, Koh Lantalla sekä Klong Muangilla.


Ostimme lennot Bangkokiin. Olimme varanneet jo Suomesta käsin taksikyydin lentokentältä Tratiin. Maksoimme matkasta 4000 tbh. Meitä oli vastassa iloinen ja veikeä taksikuski. Taksimatka meni kyllä nuokkuessa autossa, sen verran paljon väsytti kun pitkä lentomatka takana. Taksikuskeille kannatta sanoa jos haluaa pysähdyksiä. Mekin halusimme pysähtyä johonkin minimarkettiin, jotta saisimme vettä ja pientä syötävää.

Ensimmäinen määränpäämme oli Tratin kaupunki. Me olimme siellä yhden yön, koska emme olisi  ehtineet Makin lautalle sinä päivänä. Trat oli pimeä ja paikallisten asuttama kaupunki. Menimme jollekin aukiolle, jossa oli katukeittiöitä. Yritimme kovasti miettiä mitä ruokaa tilaisimme, mainostaulut olivat nimittäin kaikki thain kielellä eli emme ymmärtäneet mitään. Onneksi sitten yksi myyjä osasi sen verran englantia että antoi meille pienet ruokalistat, jotka olivat englanniksi. Saimme loppujen lopuksi syödä hyvältä maistuvat, ensimmäiset reissun thairuoat. Meillä kun on reissulla aina tavoite syödä vain paikallista thairuokaa.

Tratissa meillä oli hotellikin niin pieni että aamupala täytyi tilata edellisiltana listalta ja kellonaika aamupalalle täytyi myös ilmoittaa. Lähdimme heti aamusta kohti Koh Makia.




Koh Makille menimme pikaveneellä. Melkoista kyytiä se menikin mutta sillai kuitenkin ettei huono olo yllättänyt ketään. Laitoimme Suomesta käsin jo Tratin hotelliin viestiä, jos he voisivat varata meille taksin ja lauttaliput seuraavalle päivälle. He ystävällisesti hoitivat ne meille. Taksi maksoi 350 tbh, lautta 450 tbh/hlö. Pikavenematka kesti n. 50 minuuttia.




Lavataksit odottivat Koh Makilla rivissä kyytiläisiä. Meille oli yllätys se että meitä tosiaankin odotti hotellin taksi satamassa, joka kuului tuohon taksi-lauttalippupaketin hintaan. 

Me olimme liikeellä rinkkojen ja lentolaukkujen kanssa. En ole aiemmin rinkan kanssa matkustanut ulkomailla mutta tällä kerralla vaihtui iso matkalaukku rinkkaan, joka olikin hyvä juttu. Rinkkaa oli paljon helpompi kuljettaa kun vaihdoimme useamman kerran paikkaa lauttakyydillä.


Söpöt bungalowit Sea Breeze hotellissa odottivat meitä. Ihan ok hotelli pariksi yöksi, minkä me Makilla olimme. 

Koh Mak on pieni saari, jossa ei ole oikeastaan mitään nähtävyyksiä. Sen pystyy kiertämään ympäri vaikka polkupyörällä. Jos haluat viettää loman täydellisessä rauhassa niin tämä on hyvä paikka siihen. Vuokrasimme päiväksi polkupyörät. Ei ollut yhtään huonot pyöräilymaastot, niin kaunista oli! Saarella ei ole yhtään asfalttitietä, siellä on betoni- ja punamultateitä. Silmiinpistävää oli se että saarella oli tosi paljon kulkukoiria. Ne saattoi nukkua vaikka keskellä tietä, autot ja me pyöräilijät sitten väistimme. Erästä tietä pyöräillessämme huomasimme että yhtäkkiä meidän perässä tuli ainakin seitsemän koiraa. Mitään nämä koirat ei onneksi meille tehneet.


Teitä reunustivat palmut, kumipuut ja banaanipuut.





Otimme kartalta pyöräilysuunnaksi Laem Son. Sieltä löytyisi kuulemma hieno hiekkaranta. Pyöräily kuumuudessa kannatti.





Hiljainen hiekkaranta turkoosin meren äärellä.


Se kannattaa huomioida että auringon laskiessa täysi pimeys laskeutuu saarelle. Katuvaloja ei ole läheskään joka paikassa joten siellä on pimeää. Me olimme onneksi ottaneet kaksi taskulamppua mukaan, jotka olivat kovassa käytössä iltaisin. Saarella pääsi liikkumaan myös taksilla mutta välimatkat olivat niin lyhyitä että ne pystyi kävelemään tai pyöräilemään. Siellä näkyi myös paljon skoottereita mutta me emme tohtineet ottaa niitä alle kun niiden ajamisesta ei ollut reissulaisilla pahemmin kokemusta.


Mitä odotan Thaimaan lomalta? 
Lämpöä, rentoutumista, löhöilyä, aurinkoa, hyvää paikallista ruokaa, hierontoja, kauniita maisemia.

Makilla oli muutamia ravintoloita. Parhaimman ruoan söimme paikassa, joka oli ihan risteyksen kulmassa. Talon pihalla oli pari värikästä betonipöytää. Vanhemmat naiset tekivät meille hieman tulisuutta sisältävät annokset, jotka maistui siltä mitä odotimme thairuoalta. Tilasimme aina kolme erilaista ruokaa, jokainen sai sitten maistaa jokaista annosta. Jos yksi ruoka ei sattunutkaan olemaan mieleistä niin ei jäänyt ainakaan nälkä kun oli myös kaksi muuta ruokaa maisteltavana.




Kun olimme päivän rannalla, illalla suuntasimme syömään ja hierontaan. Hierontapaikkoja ei ollut Makilla kuin pari. Tunnin hieronnan jälkeen meitä odotti teet ja tässä yhdessä paikassa myös banaanit. Emme päässeet selvyyteen mitä teetä tämä oli, joka paikassa se maistu samalta. Jossain se tarjottiin kylmänä. Maku muistutti lähinnä "hikisukkaa" mutta emme jättäneet teetä juomatta kun se meille vartavasten katettiin.

Saarelta ei löytynyt yhtään turistikrääsäkauppaa eli siellä ei saanut rahaa tuhlattua. Ja pannukakkujen ystäville tiedoksi, siellä ei ollut yhtään pannukakkumyyjää. Ne hedelmillä täytetyt ja kondensoidulla maidolla raidoitetut pannukakut ovat niin herkkuja.

Meille riitti hyvin kaksi yötä saarella. Näimme paljon kun pyöräilimme. Jos olisi saarella vaikka viikon niin ainakin itselle tulisi siellä aika pitkäksi. Tämä paikka oli hyvä loman aluksi, silloin haluaa vain olla ja nauttia lämmöstä.


Matkamme jatkui Koh Makilta Koh Koodille. Siitä lisää seuraavassa postauksessa.