sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Raikas persikka-passionkakku, ilman liivatetta


Kevään koittaessa mieli tekee raikasta syötävää. Minulta on toivottu liivatteettomia hyydykekakkujen reseptejä. Suklaalla saa hyvin "hyydytettyä" moussekakut, suklaata en kuitenkaan halunnut käyttää kun halusin raikkaan kakun. Huomasin kaupassa käydessä maustetuissa rahkoissa kausimaun persikka-passion rahka. Siitä lähti idea alkaa miettimään, jo pääsiäistäkin silmällä pitäen, kakku ilman liivatetta.

Sitruuna hyydyttää hapollansa moussea. Vähän miettien lähdin kokeilemaan tätä kakkua, en ollut ollenkaan varma saisinko rahkakakun hyytymään pelkällä sitruunalla. Kokeilu onnistui, kakku hyytyi, kakkua pystyi hyvin leikkaamaan paloiksi.

Pohjaan käytin gluteenittomia keksejä. Voit hyvin vaihtaa keksit johonkin toisiin jos et tarvitse gluteenitonta kakkua.



Pohja
8 kpl gluteenittomia suklaadigestivekeksejä
30g voita

Täyte
2 dl kermaa
1 prk persikka-passion rahkaa (kausimaku)
2 rkl sitruunamehua (½ iso sitruuna / 1 pieni)
3 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Koristeluun
n.1 dl kermaa
2 kumkvattia
mintunlehtiä

Sulata voi. Murskaa keksit ja sekoita voi keksimuruun. Laita pienen irtopohjavuoan (halk.18cm) pohjalle leivinpaperi ja taputtele keksimuru pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin.

Vaahdota kerma suht kovaksi vaahdoksi. Lisää rahka, sokerit ja sitruunamehu. Sekoita varovasti tasaiseksi massaksi. Kaada vuokaan ja laita jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi.

Koristele kakku kermavaahdolla, viipaloiduilla kumkvateilla ja mintunlehdillä



keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Suklaapiirakka gluteeniton ja vegaani


Blogiini on toivottu reseptejä, jotka soveltuvat moneen erityisruokavalioon sekä myös vegaaneille. Tämä suklaapiirakka on maidoton, munaton, gluteeniton sekä myös vegaani. Pohja on mahdottoman helppo tehdä, et tarvitse vatkainta, aineet vain sekoitetaan keskenään.

Yllätyin kuinka mehevä tästä piirakasta tuli. Pohjaan tulee aika paljon kaakaojauhetta, maistuu siis oikeasti suklaapiirakalle.

Olisin halunnut tehdä koristelusta keväisen värikkään mutta vaikka kaapissa on monenlaisia strösseleitä sun muita koristeita niin eipä niistä mikään soveltunut näihin erityisruokavaliorajoitteisiin. Kannattaa olla siis huolellinen ja tarkistaa purkkien tuoteselosteet tarkasti.

Pohja
5 dl vaalea gluteeniton jauhoseos
1 dl kaakaojauhe
1 tl sooda
1/4 tl suola

1,5 dl vesi
1,2 dl kauramaito / soijamaito  tms.
3 rkl kasviöljy
1,2 dl sokeri
1 tl vaniljasokeri

Kuorrutus
125g tomusokeri
½ rkl kaakaojauhetta
1 rkl kahvia
50g margariini (maidoton/vegaani)

Koristeluun
kuivattua vadelmarouhetta

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa nesteet ja sokeri. Yhdistä aineet yhteen kulhoon ja sekoita keskenään esim. puuhaarukalla. Kaada taikina piirakkavuokaan. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Valmista kuorrutus sulattamalla margariini, lisää siihen hyvin sekoittaen kaakaojauhe, tomusokeri ja kahvi. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Koristele vadelmarouheella.


sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Sini-valkoinen ristiäiskakku poikavauvalle


Siskoni lapsen ristiäisiin sain tehdä tälläkin kertaa kakun. Olen saanut heidän jokaiselle lapselle tehdä ristiäiskakun. Vasta kuulin että olivat selanneet lasten kanssa blogiani ja katselleet millainen ristiäiskakku kullakin on ollut. 

Tämän kakun täytteenä on mustaherukkamousse. Kuorrutus marenkivoikreemiä.


Turkinpippurimarenkeja löytyi myös kahvipöydästä.



tiistai 19. maaliskuuta 2019

Pinaatti-fetaruukut


Olen kiinnittänyt huomiota jo jonkin aikaa, blogistani on haettu kinkkuruukkujen reseptiä hyvin usein. Olen tehnyt kyseisen reseptin monta vuotta sitten. Nyt on toivottu reseptiä pieniin suolaisiin tarjottaviin, joissa olisi käytetty kasvista. Näihin kasvisruukkuihin otin pohjaohjeen kinkkuruukuista, täyte muuttui kasvisversioksi.

Pinaatti on ollut minulla hyvin pitkään siellä "ei suosikit"-listalla. Nyt olen kuitenkin sitä alkanut ostamaan ja käyttämään. Pinaatti uppoaa hyvin smoothieen, pinaattilätytkin maistuvat. Nyt pinaatti päätyi näihin pieniin piiraisiin. Mikä muu pinaatin kanssa sopisi kuin fetajuusto ja tomaattihan sopii melkein minkä kaveriksi vaan. Hyvistä raaka-aineista syntyi maukkaita piiraita. 

Annoksesta tulee 12 kpl.

Pohja
100g voita
2½ dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2 rkl kylmää vettä

Täyte
70g tuoretta pinaattia
1 pieni sipuli
1 valkosipulin kynsi
10 kirsikkatomaattia
50g fetajuustoa
~40g juustoraastetta

2 dl ruokakermaa
1 kananmuna
pari pyöräytystä mustapippuria myllystä
vajaa 1 tl yrttisuolaa (Herbamare)

Valmista pohjataikina. 
Sekoita pehmeä voi, vehnäjauhot ja kananmuna sekaisin. Lisää lopuksi kylmä vesi. Jaa taikina 12 osaan. Öljyä kevyesti muffinssipellin kolot. Taputtele taikinapala jokaiseen koloon. Laita muffinssipelti jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. 


Pilko sipuli ja valkosipuli. Laita pannulle öljyä, kuullota siinä sipulit ja pinaatit. Anna olla seoksen sen aikaa pannulla jotta pinaatti pehmenee. 
Leikkaa kirsikkatomaatit neljään osaan. Murustele fetajuusto.
Sekoita keskenään ruokakerma, kananmuna ja mausteet.

Ota pelti jääkaapista ja täytä piiraat. Jaa pinaatti-sipuliseos ensimmäisenä vuokiin. Lisää fetamurut ja tomaattilohkot. Laita lopuksi juustoraaste ja kaada munamaito viimeisenä. 
Paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Irrota ruukut hieman jäähtyneenä.


Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, voit tehdä piiraat pieniin annosfoliovuokiin.






torstai 14. maaliskuuta 2019

Keijukaiskakku


5-vuotiaan synttärisankarin toiveena oli saada keijukaiskakku. Kakussa sai olla myös marenkeja ja kukkasia. Kakun täytteenä on tummasuklaa- ja vadelmamousset.


Keiju on sokerimassaa, pinnalla glitterhilettä. Keijun kädessä lehtikultaa.


sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Koh Kood - kauniiden rantojen saari

Thaimaan matkamme jatkui Koh Makilta Koh Koodille. Koh Kood on vähän isompi paikka Koh Makiin verrattuna mutta kuitenkin vielä pieni saari. Meidän Makin hotelli hoiti meille taksin ja lauttamatkan Koodille. Lauttamatka saarten välillä kesti n. 45 minuuttia.


Koh Koodin satama oli kyllä täynnä vilinää ja vilskettä. Taksit odottivat taas rivissä kyytiläisiä. Hyvin sujui matkalaisten jakaminen omiin takseihin. Taksikuskit heittivät tottuneilla otteilla matkatavarat autojen katolle. Vähän meisasi hirvittää että pysyyhän meidän rinkat ja matkalaukut katolla, tiet kun olivat mutkikkaita ja mäkisiä.


Meidän hotelli oli ihan saaren eteläkärjessä. Lauttasatama oli saaren pohjoisosassa, oli kiva mennä koko saari läpi taksin kyydissä. Kävimme pudottamassa pariin hotelliin toisia kyytiläisiä, näimme monenlaista maisemaa. Se oli kyllä silmiinpistävää, luoto oli tosi vihreää ja rehevää.






Minä olen kuvitellut että tällainen maisema löytyy vain matkaoppaista, tämä ei ole vain valokuva, tämä on meidän hotellin ranta. Ihana pitkä laituri turkoosin meren rannalla. Merivesi oli mahdottoman kirkasta ja lämmintä. Jos jostain rannasta voi sanoa että meri on turkoosi ja kirkas niin tämä on yksi sellainen. Rannan hiekka oli hyvin hienoa. Jalan alla se tuntui välillä perunajauhomaiselta, se narskui jalan alla ihan kuin pakkaslumi tai perunajauho. :D



Majoituimme Ao Phrao beach resortissa. En tiedä oliko meidän bungalowin kohdalla sattunut väärinkäsitys vai mitä oli tapahtunut mutta meidän majapaikassa oli kuitenkin kuusi sänkyä. Me olimme kyllä varannet majoituksen kolmelle. Kyllähän meille tietenkin isompi tila kävi, ainut vaan että vaikka sänkyjä oli tuplamäärä, ei niistä kuitenkaan kolmea hyvää sänkyä löytynyt. Jos sänky ei ollut kivikova, se oli niin huono että patjan jouset painoivat kun vaakatasoon meni. Kelpuutimme kuintekin sängyt, muutaman askeleen päässä oli kuitenkin näin ihana ranta. <3


Mitä kertoisin hotellista. Se oli sellainen perushyvä hotelli. Aamiainen syötiin buffetista, menee kategoriaan "keskinkertainen". Jos reissumme ensimmäisen yön hotellissa aamupala täytyi tilata listalta edellisenä iltana niin oli tämä siihen verrattuna oikein hyvä aamupala. ;)
Hotellin lounas/päivällinen ei oikeen vakuuttanut meitä. Pari kertaa kokeilimme hotellin ruokaa.

Emme vuokranneet täälläkään skoottereita vaikka niillä olisi voinut kätevästi kulkea. Kysyimmekin sitten hotellin respasta, voisivatko he suositella meille jotain paikka saarelta, josta saisi hyvää ruokaa ja jossa olisi myös hierontapaikkoja ja kauppojakin. Ottaisimme taksin alle ja lähtisimme katselemaan saaren muitakin paikkoja. Hotellin työntekijä ei alkanut kertomaan meille oikein mitään. Hän vain totesi että tästä heidän hotellista löytyy nämä kaikki palvelut mitä haluaisimme. Jatkoimme kyselyä mutta ei hän kovin paljoa alkanut kertomaan meille mistään, vähän sellaisia ympäripyöreitä vastauksia antoi. Lähdimme kyllä sitten yks päivä käymään Klong Chao beachilla.


Klong Chao beach oli ihana ranta. Täällä rannat eivät olleet täyteen ahdettu turisteista, hyvin oli tilaa kaikille. Tällä rannalla oli hyvin monta hotellia, ihan rannan tuntumassa. 




Rannoilla kannatti katsoa mihin kohtaan rantapyyhkeensä asetti, vaarana oli nimittäin palmuista tippuvat kookokset. Tämä oli ihan yleinen varoitus tällä saarella. Näimmekin kun hotellin pihan puusta tipahteli isot kookospallot. 






Koh Koodilla oli myös pimeää auringonlaskun jälkeen. Siis siellä oli säkkipimeää. :D Taskulamput oli kovassa käytössä täälläkin. Lähdimme yhtenä iltana katselemaan hotellin ympäristöä, jos löytäisimme ruokapaikan tai vaikka minimarketin. Teiden kunto oli mitä oli; soratietä, hiekkatietä, märkää kuratietä. Pimeällä ei aina nähnyt mihin astuu. Huomasimme yhdessä puunrungossa pienen kyltin "shop". Lähdimme sitä kohti kävelemään. Onnistuimme löytämään pienen putiikin, jossa oli ihana vanhempi nainen myyjänä. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, silti juttelimme keskenämme ja saimme ostettua hyttysmyrkkyä ja voidetta itikoiden puremiin. Iltaisin oli tarpeen suihkutella hyttysmyrkkyä iholle, pienet itikat tekivät hyvin paukamia ihoon.





Miten kokoaisin yhteen Koh Koodin? Hiekkarannat ja kirkas merivesi, ne saavat isoimmat plusmerkit. Paikallinen ruoka ei oikein vakuuttanut meitä tällä saarella. Hotellimme viereinen hotelli I-Lay saa hyvät pisteet ruoan suhteen. Jos matkustaisin vielä Koh Koodille, katsoisin vielä tarkemmin mistä hotellin varaan. Koska skootteri ei ollut meille vaihtoehto kulkemiseen, silloin hotellin sijainnilla on erityinen merkitys. Hotellimme kun oli saaren eteläkärjessä, joka paikkaan oli sitten pitkä matka tai sellainen matka ettei sitä kävellen mene.

Jos emme saaneet Koh Makilla pannukakkuja, emme saaneet Koh Koodillakaan. Kokeilimme tilata yhdessä ravintolassa rotipannukakun mutta se ei ollut yhtään sitä mitä odotimme. Saarella emme nähneet myös yhtäkään turistikauppaa. 



Hyvästelimme Koh Koodin ja jatkoimme matkaa Koh Changille.